Ajojahti (1967)

Jef Costello on teräshermoinen palkkamurhaaja, askeettinen ja tunteeton. Hän puhuu vain tarvittaessa vain sen mitä tarvitsee. Costellon elämä mutkistuu erään keikan jälkeen, kun sekä etsivät että hänen palkanmaksajansa näkevät hänet uhkana ja yrittävät joko saada hänet kiikkiin tai päästä hänestä eroon. Costello ajautuu yhä ahtaammalle yrittäessään järjestää itselleen alibia ja poistaa kuvioista murhan todistanut pianisti. Ohjaaja Jean-Pierre Melvillen alamaailman kuvaus liikkuu omassa fantasiamaailmassaan, ystävyyden ja petoksen verkostossa. Omin sanoin hän kiteyttää: "Ei ole suurempaa yksinäisyyttä kuin samurain, paitsi ehkä viidakossa metsästävän tiikerin yksinäisyys".